Etusivu » Ajankohtaista » “Onhan tää ihan siistii”

“Onhan tää ihan siistii”

Uudenkaupungin kaupunki haluaa tavoittaa nuorison siellä, missä he ovat. Syntyi idea esports-turnauksesta, jonka suosio ylitti lopulta kaikki odotukset. 

Teksti ja kuvat: Päivi Sappinen

Marraskuinen perjantai-ilta laskeutuu Uudenkaupungin ylle sateisena. Hämärä on kaapannut pikkukaupungin kainaloonsa, vaikka kello lähentelee vasta neljää iltapäivällä. Keskustan puutalojen ränneistä kantautuvaa veden lorinaa lukuunottamatta kaduilla on hiljaista.

Vastavalmistuneen Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen Demotilan pihalla Pohjoistullikadulla sade ei kuitenkaan haittaa. Nuorten miesten joukko jonottaa huppujensa alla kärsivällisesti ovien avautumista. Osa tietää kiikuttaa pelikoneitaan suoraan tilan lastauslaiturille, toisilla läppärit kulkevat mukana repussa. 

Tunnelma väreilee odottavana ja hallitun innostuneena. Alkamassa oleva Uki Strike: GO 19 -esports-turnaus on sekä järjestäjilleen että useille pelaajille ensimmäinen turnauskokemus. 

Ovien auetessa sisällä alkaa kuhina. Tietokoneet asemoidaan pöydille hämmästyttävällä nopeudella ja jo hetkessä viisihenkiset joukkueet ovat löytäneet omat paikkansa. Näppäimistöt, kuulokkeet ja hiiret välkkyvät kaikissa sateenkaaren väreissä, johtoja etsitään, vedetään ja vaihdetaan ja kaveria avustetaan aina tarpeen niin vaatiessa. 

16-vuotias Samuli Appelblom istuu koneensa ääressä odottavaisena. Hän onnistui nappaamaan suositun turnauksen viimeisen paikan ja on mukana joukkueessa, jonka muut jäsenet eivät ole entuudestaan kovin tuttuja. 

– Voi se olla vähän hankalampaa pelata joukkueena, kun ei tunneta, mutta pääasia kuitenkin että pääsee pelaamaan, hän sanoo.  

Vaikka turnauksiin hän ei ole aiemmin osallistunut, Counter Strike on pelinä tuttu. 

– Pari vuotta sitten pelasin tätä aika paljonkin, nykyisin enää vähemmän. Mutta tää on varmaan ihan hyvä peli tähän turnaukseen, Appelblom arvioi. 

Samuli Appelblom odottaa tositoimiin pääsyä.

Jos pelaajien keskuudessa on aistittavissa pientä kisajännitystä, tutisevat puntit aavistuksen myös järjestäjillä. Kun ensimmäisten alkuerien aloitus viivästyy teknisistä ongelmista johtuen, Uudenkaupungin kaupungin nuorisopalvelujen vastaava Katriina Rauman myöntää olevansa hieman hermostunut. 

– Toisaalta tämä tässä on juuri hienoa, kun mukana ovat kaupungin nuorisopalvelut, kirjasto, elinkeinopalvelut ja tietohallinto, kaikilta tulee mukaan eri alueen osaaminen. Vaikka juuri nyt tuntuu vähän vaikealta vain olla ja odottaa, tiedän että tämä on asia, jonka muut osaavat ratkaista. Yksin tähän ei olisi pystynyt kukaan, hän kiittelee. 

E-urheiluturnausten järjestäminen suurkaupunkien ulkopuolella on vielä melko harvinaista. Vielä epätavallisempaa on, että järjestävänä tahona on kaupunki. Pääkaupunkiseudun suurturnauksissa osallistujia saattaa olla tuhatkunta ja palkintopotit nousta jopa kymmeniintuhansiin euroihin. Pelaaminen on monelle nuorelle tärkeä harrastus ja siinä myös Uudenkaupungin kaupunki haluaa Raumanin mukaan olla vahvasti mukana. 

– Tämä on juuri nyt valtavan suosittu genre ja paitsi nuorisopalveluille myös koko kaupungille on hyväksi pysyä kärryillä siitä, missä mennään. Turnaus täyttyi muutamassa päivässä ja kyselijöitä ja jonottajia oli senkin jälkeen runsaasti, eli kyllä tällainen tapahtuma varmasti täällä paikkansa ottaa, hän arvelee. 

Vähitellen kaikki alkaa olla kunnossa ja ensimmäiset alkuerät päästään aloittamaan. Turnauksessa on kymmenen viiden hengen joukkuetta, joista karsiutuu alku- ja välierien kautta lopulta kaksi tiimiä finaaliin. Voittajalle on luvassa paitsi kunniaa, myös Uudenkaupungin Yrittäjien lahjoittama 500 euron rahapalkinto. 

Kuten lajin olemukseen kuuluu, pelit striimataan livenä kaupungin Youtube-kanavalle. Pelien selostuksesta ja tuomaroinnista vastaa alan moniosaaja Tomi “Tombha” Rinne

Omaa pelivuoroaan odottelee malttamattomana myös viiden kaveruksen muodostama Babypower. 18-vuotias Anssi Alhanen istuu mukavasti korkeanojaisessa pelituolissaan ja valmistautuu alkueriin avaamalla karkkipussin. 

– Mä uskon, että me voidaan olla ihan hyviä. Tai pojat sanoi, että ne tuli tänne vaan pizzan takia, mutta mä luulen, että meillä on ihan mahdollisuus voittaakin, hän juttelee ja vinkkaa virnistäen kavereidensa suuntaan. 

Alhasen pelitilasto näyttää, että ensimmäistä kertaa ei olla pappia kyydissä. CS:GO:a on tullut räiskittyä muutaman vuoden aikana yli 4000 tunnin edestä ja samanmoisia lukuja löytyy myös vieruskavereilta. 

– Tämä on tosi hyvä ja viihdyttävä peli. Oikein muita ei oo tullut pelailtuakaan, hän myöntää. 

Myös Alhaselle tapahtuma on ensimmäinen virallinen peliturnaus. Järjestelyt näyttävät hänestä hyviltä ja toimivilta, tosin muutamaan pieneen yksityiskohtaan voisi hänen mielestään ehkä jatkossa kiinnittää huomiota. 

– Tässä kun aletaan alkupelejä pelata, voi meteli nousta aika kovaksi, että ehkä jotain sermejä voisi olla ääntä eristämässä. Tosin täällä on nämä matot, ne on kyllä hyvät. Ja pöydät, ne voisi olla ehkä hiukan isommat, Alhanen pohtii. 

Anssi Alhanen ja Babypower pelin tuoksinassa.

Tombha Rinteen vauhdikkaan selostuksen mukana pelin tiimellykseen päästiin myös kotikatsomoissa.

Mutta pienet yksityiskohdat unohtuvat nopeasti, kun Alhanen pääsee muun Babypowerin kanssa tositoimiin. Joukkueen yhteenlasketut kymmenet tuhannet harjoitustunnit eivät ole menneet hukkaan, vaan “vauvavoima” selvittää tiensä finaaliin saakka. 

Kello lähentelee yhtätoista, kun Babypower kohtaa finaalissa 77seven-nimisen joukkueen. Ennakkoon tiukaksi arveltu finaali päättyy lopulta Alhasen ja kumppaiden 16-2 voittoon ja nuoret miehet keräilevät kamppeitaan kukin 100 euroa rikkaampina. 

Vaikka pizzallehan sitä vaan tultiin.  

Puoliltaöin Uudenkaupungin historian ensimmäinen esports-turnaus on ohi ja iltapäivällä pystytetty pelihalli tyhjenee nopeasti. Tyytyväisyys huokuu sekä pelaajien että järjestäjien kasvoilta. 

– Kyllä meillä alustavasti on suunnitteilla keväälle rykäistä uusi turnaus pystyyn, ja todennäköisesti tuplasti isompana, Katriina Rauman paljastaa hymyillen.

Uki Strike: GO 19 -turnauksen voittoon pelasi viisihenkinen Babypower, eli Anssi Alhanen, Niklas Lindström, Veeti Ruoranen, Arttu Haapanen ja Ville Wehman. Kuva: Janne Kari