Etusivu » Yritykset

Kategoria: Yritykset

Laserkeskus työnantajana

Laserkeskuksella ei nipoteta turhasta, kertoo särmääjä Niko Niemi uudesta työpaikastaan. Särmääjän työssä tarvitaan voimaa ja keskittymiskykyä, mutta intoa hänellä riittäisi myös vapaaehtoistyöhön nuorten parissa.

Kirjoittanut: Seija-Leena Salo

Kuvat: Miia Manninen

Haastateltavana: Niko Niemi

Ikä: 30 v

Metallimies, lähihoitaja

Nykyinen työ: Särmääjä, Laserkeskus Oy

Asuu: Uudessakaupungissa

Muuttanut: 2017 Vimpelistä


Vimpelistä Etelä-Pohjanmaalta Uuteenkaupunkiin vuonna 2017 muuttanut Niko Niemi harkitsi puolisoineen muuttoa takaisin kotiseudulle, kun sai – omien sanojensa mukaan vahingossa – vakituisen työpaikan Laitilasta. Toukokuussa 2018 hän aloitti särmääjänä Laserkeskus Oy:ssä. ”Heti kun tulin tänne, aavistin, että nyt on semmonen paikka, mihin mun pitikin tulla”, Niemi kertoo.

Laserkeskus Oy:n nettisivuilla kerrotaan, että yritys on erikoistunut metalliteollisuudessa toimivien yritysten esikäsittelypalveluiden tuottamiseen. Yritys toimittaa siis osia mittatilaustyönä esimerkiksi metallialan yritysten kokoonpanolinjoille ympäri Suomea.

Laserkeskus-nimi viittaa laserleikkuriin, jolla materiaali leikataan paloiksi jatkotyöstöä varten. Leikkurista palat siirtyvät muotoiltaviksi asiakkaan tilauksen mukaan särmäämöön, jossa Niemi työskentelee.

Särmäyksestä Niemellä on vuosien kokemus, mutta uusi työpaikka on tuonut myös paljon opittavaa. Esimerkiksi särmäyskoneen työkaluja on Laserkeskuksessa käytössä kymmeniä, kun edellisessä työpaikassa niitä oli vain muutama. Niemi kokee, että Laserkeskuksessa on saanut ottaa uusia asioita haltuun rauhassa, mutta apuakin on annettu aina, kun on tarvinnut.

 

Niemi pitää siitä, että särmäämisessä näkee oman käden jäljen, mutta saa käyttää myös päätään. Työ on fyysisesti vaativaa, ja sitä varten täytyy pitää itsensä kunnossa. Tavallista raskaamman työviikon jälkeen Niemi rentoutuu kevyillä kävely- ja ulkoilulenkeillä.

Haastatteluhetkellä Niemi on työskennellyt Laserkeskuksessa kaksi kuukautta. ”Täällä on tosi hyvät edut ja pidetään huolta työntekijöistä. Vakuutuskin on varmaan paras mahdollinen”, hän hehkuttaa. Työporukka saa kiitosta, ja Niemi pitää erityisesti niistä työtehtävistä, joita tehdään porukalla tai parin kanssa.

Työajan ulkopuolelle Niemi ei silti ole vielä oikein löytänyt ihmisiä uudessa kotikaupungissaan. ”Olen hirveän sosiaalinen ihminen. Vimpelissä meillä oli aina ihmisiä kahvittelemassa. Täällä mulla on ikävä sitä”, Niemi kertoo. Salilla tulee juteltua, mutta sen pidemmälle ystävyydet eivät ole vielä päätyneet. ”Tässä iässä se vaatii aikaa”, Niemi sanoo, ja uskoo, että oma piiri vielä löytyy.

Vuorotyö tuo perhe-elämäänkin haasteensa, kun vapaat eivät usein osu puolison vapaiden kanssa yhteen. Niemi on kuitenkin vaimon kanssa päättänyt jäädä Uuteenkaupunkiin. Vakituinen työpaikka hyvällä työnantajalla on sellaista, mistä Niemi ei vähällä luovu. ”Tämä firma oli mulle lottovoitto, en kyllä lähde jos ei pois laiteta”, hän sanoo.Täällä hommat toimii, eikä nipoteta turhasta. Virheitä tulee kaikille, eikä niistä haukuta. Työkaverit on hyviä, eikä puhuta selän takana toisista pahaa. Täällä välitetään toisista.”

Niemi puhuu paljon toisten kuuntelemisesta ja huomioimisesta niin työpaikalla kuin muutenkin. Hän onkin toiselta koulutukseltaan lähihoitaja, ja haluaisi käyttää hoitoalan osaamistaan myös uudella asuinseudullaan. Nimenomaan päihde- ja mielenterveystyö on hänen sydäntään lähellä.

” Minua kiinnostaisi ruveta tekemään työajan ulkopuolella jonkunnäköistä vapaaehtoistyötä. Tulen nuorten kanssa tosi hyvin toimeen ja nuoret aika hyvin kuuntelee minua”, sanoo Niemi ja kertoo olevansa erityisen huolissaan nuorista, jotka käyttävät kovia huumeita. ”Ei kenellekään pidä mennä ylimielisellä asenteella neuvomaan mitään. Mutta haluaisin auttaa heitä löytämään jonkin kiinnepisteen, jonka takia jaksaisi elää. Haluan tehdä jotain, mikä merkitsee”, Niemi sanoo vilpittömästi.

Sekä Niemi että hänen nepalilaissyntyinen vaimonsa arvostavat sukua ja perheyhteyttä. Molempien lapsuudessa vietettiin paljon aikaa sukulaisten kesken. Perhe haluaakin hankkia Vakka-Suomesta omakotitalon, johon mahtuu kokoontumaan isommalla porukalla. Suurena haaveena on myös yhteinen lapsi.

Lähde: http://www.laserkeskus.fi/ [viitattu 10.7.2018]

Muutto ja töihin Vahterukselle

“Eihän työ vie kuin kahdeksan tuntia päivässä”, kertoo koripalloharrastuksesta ystäviä löytänyt Kerttu Kupiainen, jonka työpaikka Vahteruksen tuotekehitysinsinöörinä sai muuttamaan Uuteenkaupunkiin.

Kirjoittanut: Seija-Leena Salo

Kuvat: Miia Manninen

Haastateltavana: Kerttu Kupiainen

Ikä: 27 v

Tuotekehitysinsinööri, Vahterus Oy

Koulutus: DI, Tampereen teknillinen yliopisto

Asuu: Uudessakaupungissa

Muuttanut: 2017 Tampereelta


Muutama vuosi sitten Kerttu Kupiainen opiskeli Tampereen teknillisessä yliopistossa, ja oli vielä pääsiäisen aikaan ilman kesätyöpaikkaa. Kaveri kertoi saaneensa työtarjouksen, jota ei itse voinut ottaa vastaan. Kerttu huomasi tilaisuutensa tulleen, pyysi kaverilta yhteystiedot – ja tarttui puhelimeen.Näin alkoi Kupiaisen ura Vahteruksella, ensin kolmen kuukauden kesätyöntekijänä, sitten diplomityötä tekevänä opiskelijana – ja nyt lähes vuoden ajan vakituisessa työsuhteessa tuotekehitysinsinöörinä.

Vahterus on uusikaupunkilainen perheyritys, joka tuottaa ja kehittää lämmönsiirtimiä teollisuuden käyttöön. Yli 90 % tuotannosta menee vientiin. Kupiainen työskentelee tuotekehityksen puolella neljän hengen ydintiimissä, ja lisäksi hänen alaisuudessaan toimii 2-3 laboratoriotyöntekijää, jotka testaavat tuotteita käytännössä.

Kun kysyn, mikä sain Kupiaisen jäämään Vahterukselle, hän kertoo, että työ vastaa täsmälleen hänen koulutustaan. Hän on valmistunut viime vuonna diplomi-insinööriksi ja opintoihin on kuulunut lämmönsiirtoa, virtausoppia, jäähdytystekniikkaa ja kemiaa. ”Tässä on ne kaikki. Ja vielä kun sain vastuulleni tuon testilaboratorion, niin siinä saa sitä käytännönpuolta myös. Monta kertaa kuvittelin oman elämäni olevan sitä, että pyörittelen papereita”, Kupiainen sanoo ja kertoo olevansa innostunut siitä, että suunnitelmia pääsee heti kokeilemaan käytäntöön. ” Tämä on kuitenkin sen verran pieni yritys, että voin itse olla mukana siinä testaamisessa. Ei vain niin, että annan paperit, ja joku muu tekee”.

Työ Vahteruksella kasvattaa Kupiaisen osaamista laajemminkin kuin vain yhden firman työtehtäviin. Vahterus toimittaa lämmönsiirtimiä energiateollisuuteen, kemianteollisuuteen ja kylmätekniikan sovelluksiin. Kupiaisen pitää siis perehtyä työssään useisiin eri teollisuudenaloihin.

Kupiainen on selvästi motivoitunut oppimaan uutta, eikä pelkää virheitä. Työ vaatiikin useiden eri projektien yhtäaikaista hallintaa, mikä ei ole aina helppoa. Juuri mahdollisuus kehittää omaa osamista pitää työn kiinnostavana.” Joka tutkimuksesta ja testistä oppii jotain uutta. Ainakin vielä. Toivottavasti oppii jatkossakin”, kertoo Kupiainen.

 

Uuteen kaupunkiin

Uusi työ on tarkoittanut myös asuinpaikan vaihtamista. Kupiainen muutti Uuteenkaupunkiin puolisentoista vuotta sitten. ”Nyt alkaa pikkuhiljaa tuntua, että olen kotiutunut. Mutta kun tulin tänne tammikuussa, ja puolentoista tunnin lenkillä näin kolme ihmistä, niin tuli sellainen olo, että mihin mä oikein olen tullut”, Kupiainen nauraa, mutta toteaa, että viime talvena katukuva oli jo vilkkaampi, kenties autotehtaan rekrytointien takia. ”Ja kesällä on tietysti paljon ihmisiä ulkona”, hän jatkaa.

Kupiainen on löytänyt ystäviä aktiivisen koripalloharrastuksen kautta. Hän pelaa koripalloa 2.divisioonassa, turkulaisessa joukkueessa. Uudessakaupungissa hän treenaa kolmosdivarin joukkueen kanssa, kun ei pääse Turkuun. Treeneissä on pystynyt tutustumaan omanikäisiin ja samantyylisiin ihmisiin, joille soittaa, jos kaipaa seuraa vaikka kävelylle tai frisbeegolfaamaan.

Kupiainen kertoo myös valmentavansa koripallonuoria ja yleisurheilua. Kun totean, että työstä ilmeisesti jää aikaa ja voimia harrastaa, Kupiainen vastaa hymyillen, että eihän se työ vie kuin kahdeksan tuntia päivässä. Lisäksi Vahteruksella työajan liukumat helpottavat harrastamista. ”Se on tosi kiva, että pystyy joustamaan molemmissa päissä. Mullakin on noita nuorempia tyttöjä, joita valmennan, niin on kiva, että voi lähteä jo kolmelta, että ehtii neljäksi vetämään treenejä.”

Uuteenkaupunkiin muuttamista harkitsevalle Kupiainen kehuu kaupungin ihania rantoja ja kompaktiutta. Keskustassa kaikkialle pääsee pyörällä ja kävellen. ”Uudessakaupungissa on aika lailla kaikki, mitä tarvitsee”, Kupiainen sanoo.

Kaupungin keskustaan Kupiainen kaipaisi kuitenkin paikkaa, johon ihmiset kokoontuvat viettämään aikaa.Aiemmin suuremmissa kaupungeissa asuneena hän pohtii, että ilman omaa aktiivisuutta ja harrastustoimintaa Uudestakaupungista saattaisi olla vaikeampaa löytää ihmisiä ympärilleen. ”En löytänyt mitään paikkaa, mistä löytäisin ihmisiä, paitsi nuo harrastukset. Mä olen pelannut paljon lautapelejä opiskeluaikana ja jo ennen. Tampereella kahviloissa oli lautapelejä ja lautapelikahvilakin, mut Uudessakaupungissa ei ole edes kahviloita. ”

Kupiainen kertoo huomanneensa, että työn perässä muuttaneella on erilainen tilanne kuin opiskelijalla, jolle opiskelijayhteisö ikään kuin annetaan valmiina. ”Täällä pitää itse tehdä se työ. Paikkakuntalaisilla on jo kaverit, eivät he hae niitä aktiivisesti. Pitää markkinoida itsensä hyvin”, nauraa Kupiainen. Hän onkin ollut itse aktiivinen ja kokee onnistuneensa integroitumaan. Työ Vahteruksella on viihtymisessä iso tekijä. ”Olen tykännyt työstäni, joten mun on ollut tosi helppoa olla täällä. Mun mielestä täällä on hauska asua.”

Rivitaloasunnosta haaveilevasta Kupiaisesta saa sen vaikutelman, että hän on löytänyt paikkansa Uudestakaupungista, ja etenkin Vahterukselta. ”Tämä on vähän liiankin hyvä ensimmäinen työpaikka”, hän nauraa.

 

 

 

 

 

Yritysesittelyssä Yara Uusikaupunki

Uudenkaupungin toimipaikalla on neljä tuotantolaitosta – kaksi typpihappotehdasta ja kaksi lannoitetehdasta sekä voimalaitos. Tehtaiden päätuotteita ovat NPK-lannoitteet maatalouden käyttöön ja typpihappoa lannoitteiden raaka-aineeksi sekä teollisuuden käyttöön. Lisäksi tehtailla tuotetaan pieniä määriä kemikaaleja elektroniikkateollisuuden tarpeisiin.

Yaran Uudenkaupungin tehtaiden päätuotteita ovat lannoitteet ja typpihappo. Tehtaiden yhteydessä oleva syväsatama ja erinomaiset merikuljetusmahdollisuudet mahdollistavat merkittävän lannoiteviennin Uudestakaupungista niin lähi- kuin kaukomarkkinoille.

Yara Uusikaupunki on Yaran toiseksi suurin NPK-lannoitteita valmistava tehdas. Tehtaillamme valmistetaan NPK-lannoitteita sekä typpihappoa ensisijaisesti lannoitteiden valmistukseen sekä teollisuus-asiakkaille. Uudenkaupungin tehdas perustettiin Rikkihappo Oy:n nimellä vuonna 1965 osana laajempaa aluesuunnitelmaa tukemaan jo 1920-luvulla alkanutta väkilannoitteiden kotimaista valmistusta.

Uudenkaupungin tehtaalla valmistetaan tällä hetkellä yli 80 erilaista korkealaatuista NPK-lannoitetta, joiden koostumus on agronomisen tutkimuksen myötä kehitetty vastaamaan parhaiten eri kasvien ja kasvualustojen tarpeisiin. Suomalaisten lannoitteiden korkea laatu on tunnettu niin täällä kotimaassa, Euroopassa kuin kaukomaillakin.

Lue lisää täältä.

 

 

Yritysesittelyssä Laserkeskus

Vuonna 2003 perustettu Laserkeskus Oy on erikoistunut metalliteollisuudessa toimivien yritysten esikäsittelypalveluiden tuottamiseen ympäri Suomea. Henkilökuntaamme kuuluu noin 60 kokenutta ja osaavaa esikäsittelypalveluiden ammattilaista.

Oman tuotannon lisäksi olemme vuosien mittaan hankkineet luotettavia yhteistyökumppaneita, jotka perustavat toimintansa samoihin arvoihin. Nämä yhteistyökumppanit tarjoavat meille mm. pintakäsittelyä ja koneistusta niin, että koko tilaus- ja toimitusketju valmisosissa on meidän käsissämme. Toimitamme valmisosat tarvittaessa juuri oikeaan aikaan asiakkaan kokoonpanolinjalle.

Haluamme toimia asiakkaittemme tuotannon saumattomana osana; tuotamme asiakkaillemme kustannushyötyä tuotannon läpimenoaikojen nopeuttamisella ja samalla vapauttamme asiakkaidemme resurssit ydintoimintoihin.

Lue lisää täältä.

 

Tutustu myös tarinaan työntekijän näkökulmasta.